Aboa

Aboa

class=notpageimage|

Aboan sijainti

Aboa on Suomen tutkimusasema Etelämantereella. Aboa rakennettiin vuonna 1988 Etelämantereelle Kuningatar Maudin maalle. Aboa sijaitsee noin 130 kilometrin päässä rannikolta Vestfjellan vuoristossa Basen-nimisellä nunatakilla eli jäätiköstä esiin työntyvällä vuorenhuipulla. Nimi Aboa on peräisin Turun latinankielisestä nimestä. Aboan suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja rahoituksesta kauppa- ja teollisuusministeriö.^[1]

Aboa peruskorjattiin ja laajennettiin Etelämantereen kesän 2002–2003 aikana. Aseman päärakennusta laajennettiin uudella saunalla, teknisellä tilalla sekä kahdella asuinhytillä. Erilleen päärakennuksesta asennettiin kaksi uutta asuin- ja työkonttia tutkijoille. Aseman muodostavat päärakennus, kolme asuin-/työkonttia, kaksi laboratoriokonttia, varastokontit, kaarihalli, generaattorirakennus sekä ajoneuvohalli. Aboaa kehitetään jatkuvasti. Kausilla 2003–2004 asennettiin aurinkopaneeleita ja tuuliturbiineja tuottamaan energiaa ympärivuotisten automaattisten mittausten ylläpitämiseksi.^[1]

Laajennuksen jälkeen Aboa on tarjonnut työ- ja asuintilat 12 hengen retkikunnille. Tilapäisesti asemalle voidaan majoittaa 18 henkilöä. Aboa on asutettu vain antarktisen kesän aikana, keskitalvella pohjoiskalottiin nähden. Silloin olosuhteet ovat kaikkein parhaat tutkimukselle, sillä lämpötila on vain 0–15 astetta pakkasen puolella.^[1]

Perusparannustöitä jatkettiin 2015–2016 jolloin ajoneuvohalli katettiin uudelleen sekä kaarihallin pressu ja ovi vaihdettiin. Viimeisimpien muutostöiden jälkeen Aboa tarjoaa hyvät työ- ja asuintilat 15 hengen retkikunnille. Parhaimmillaan asemalle voidaan majoittaa jopa 21 henkilöä.^[1]

Aboan naapurissa, vain 200 metrin päässä, sijaitsee Ruotsin tutkimusasema Wasa. Aboa ja Wasa muodostavat yhdessä Nordenskiöld Base Camp -tukikohdan. Asemien välillä on tiivistä yhteistyötä logistiikassa ja tutkimuksessa.^[2]