Adolf Joffe
Adolf Abramovitš Joffe (ven. Адо́льф Абра́мович Ио́ффе, 22. lokakuuta 1883 Simferopol – 17. marraskuuta 1927 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja valtiomies.
Elämä
Adolf Joffe syntyi karaiimitaustaiseen kauppiasperheeseen.[1] Hän opiskeli Berliinin yliopiston lääketieteellisessä ja Zürichin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Joffe liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen 1890-luvun lopussa, kuului menševikkeihin, työskenteli ulkomailla Lev Trotskin kanssa ja oli karkotettuna Siperiassa.[2]
Vuonna 1917 Joffe liittyi bolševikkipuolueeseen ja toimi Pietarin neuvoston, Venäjän toimeenpanevan keskuskomitean ja Pietarin sotilaallisen vallankumouskomitean jäsenenä. Hänet valittiin myös Perustuslakia säätävän kokouksen edustajaksi.[3]
Vuonna 1918 Joffe osallistui Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin ja toimi Neuvosto-Venäjän suurlähettiläänä Berliinissä. Vuonna 1919 hän oli Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan maanpuolustusneuvoston jäsen ja valtionkontrollin kansankomissaari. Vuonna 1920 hän osallistui Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa käytyihin rauhanneuvotteluihin. Vuonna 1921 Joffe työskenteli Keski-Aasiassa ja myöhemmin suurlähettiläänä Kiinassa ja Itävallassa. Vuosina 1925–1927 hän toimi yhtenä trotskilaisen puolueopposition johtajista.[3] Vakavasti sairaana hän teki itsemurhan.[2]
Lähteet
- ↑ Albert S. Lindemann. Esau's Tears: Modern Anti-Semitism and the Rise of the Jews, Cambridge University Press, 1997; s. 430.
- ↑ a b Polititšeskije dejateli Rossii. 1917 slovari.yandex.ru. Viitattu 14.1.2011. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Bolšaja sovetskaja entsiklopedija slovari.yandex.ru. Viitattu 14.1.2011. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Adolf Joffe Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
