Dorian Grayn muotokuva

Dorian Grayn muotokuva
The Picture of Dorian Gray
Ensimmäisen painoksen kansi
Ensimmäisen painoksen kansi
Alkuperäisteos
Kirjailija Oscar Wilde
Kieli englanti
Genre romaani
Kustantaja Lippincott's Monthly Magazine
Julkaistu 1890
Suomennos
Suomentaja Helmi Setälä (1906)
Aulis Nopsanen (1947)
Kai Kaila (1963)
Jaana Kapari-Jatta (2009)
Julkaistu 1906
1947
1963
2009
Sivumäärä 363 (vuoden 2009 suomennos)
ISBN 978-951-1-23479-1 (vuoden 2009 suomennos)
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Dorian Grayn muotokuva on Oscar Wilden kirjoittama romaani.[1] Vuonna 1890 se ilmestyi sarjana Lippincott's Magazine -aikakauslehdessä ja seuraavana vuonna kirjana. Romaani sijoittuu 1800-luvun lopun Lontooseen.

Henkilöhahmot

Päähenkilöt

  • Dorian Gray - poikkeuksellisen kaunis nuori mies
  • Basil Hallward - Dorianin ystävä, muotokuvamaalari
  • Lordi Henry Wotton - Dorianin turmeltunut viettelijä

Muut henkilöt

  • Sibyl Vane - Dorianin rakastettu, näyttelijätär
  • Rouva Vane - Sibylin äiti
  • James Vane - Sibylin veli, merimies
  • Alan Campbell – Dorianin ystävä, kemisti
  • Lord Fermor – lordi Henryn setä
  • Victoria, lady Henry Wotton – lordi Henryn vaimo

Kertomuksen juoni

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Basil Hallward maalaa kauniin nuoren miehen muotokuvaa. Lordi Henry Wotton näkee kuvan ja haluaa tutustua sen malliin. Basil vastustelee, koska hän tuntee Lordi Henryn huonon maineen eikä halua tämän turmelevan puhdasmielistä Dorian Graytä. Juuri silloin Dorian astuu sisään ja ihastuu heti Lordi Henryn nokkeluuteen ja sulavuuteen. Henry imartelee Dorianin kauneutta ja surkuttelee sitä, että kauneus on niin katoavaista. Tämä saa Dorianin vaipumaan synkkyyteen. Epätoivossaan hän toivoo, että muotokuva vanhenisi ja hän itse saisi pitää ikuisesti kauneutensa ja nuoruutensa. Pelästyneenä nuoren miehen kiihkeydestä Basil yrittää tuhota maalauksen, mutta Dorian estää sen ja vie taulun kotiinsa.

Dorianin toiveen toteutumisesta alkaa hänen tuhonsa. Itsekäs elostelija lordi Henry opastaa Dorianin moraalittomien nautintojen maailmaan. Hän alkaa vierailla oopiumiluolissa ja prostituoitujen luona. Hänestä tulee tunteeton ja kyyninen, hän aiheuttaa kylmyydellään rakastettunsa Sibylin itsemurhan ja lopulta murhaa Basil Hallwardin, muotokuvansa tekijän ja omatuntonsa. Paheellinen elämä ei kuitenkaan kuluta häntä lainkaan. Hän pysyy jatkuvasti nuorena ja kauniina, mutta hänen muotokuvansa muuttuu vähitellen rumuuden ja inhon perikuvaksi, aivan kuin jokainen hänen tekemänsä synti tahraisi sitä. Dorian piilottaa maalauksen muilta. Lopulta hän päättää tuhota maalauksen, koska se voisi todistaa hänen veriteostaan. Hän yrittää lyödä maalausta veitsellä, jolla hän surmasi Basil Hallwardin. Palvelija kuulee huudon, ja Dorian löydetään huoneesta kuolleena veitsi sydämessään. Hän on vanhentunut ja muuttunut hirvittävän näköiseksi, kun taas maalaus on muuttunut alkuperäiseksi.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kritiikki

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Aikalaisiltaan Dorian Grayn muotokuva sai tylyn tuomion. Se herätti ”moraalittomuudellaan” ja homoseksuaaliseksi ymmärretyllä asetelmallaan pahennusta, ja kirjaa käytettiin myöhemmin todisteena oikeudenkäynnissä Wildeä vastaan.

Lukija voi tulkita Wilden teosta monella tasolla. Sen voi nähdä viktoriaanisena trillerinä, josta voi nauttia pelkästään sen luoman tunnelman ja jännityksen takia. Samalla sen voi tulkita olevan moraalinen allegoria, joka kuvaa viattoman ihmismielen myrkytystä ja rappiota. Sitä voi pitää myös psykologisena teoksena tai filosofisena pohdintana taiteen olemuksesta sekä taiteen ja elämän välisestä suhteesta: Jäljitteleekö taide elämää vai elämä taidetta, ja mitä tapahtuu, kun ihminen arvostaa elämän esteettistä puolta enemmän kuin eettistä.

Teos muissa taiteissa

Kirjasta on tullut luettu klassikko ja siitä on tehty useita elokuvasovituksia:

  • Dorian Grayn muotokuva, elokuva vuodelta 1945, ohjaaja Albert Lewin
  • The Picture of Dorian Gray, TV-elokuva vuodelta 1973, ohjaaja Glenn Jordan
  • The Picture of Dorian Gray, elokuva vuodelta 1976, "BBC Play of the Month", ohjaaja John Gorrie
  • The Picture of Dorian Gray, elokuva vuodelta 2004, ohjaaja David Rosenbaum
  • Dorian Gray, elokuva vuodelta 2009, ohjaaja Oliver Parker
  • TV-sarja Penny Dreadful (2014–2016). Yksi sarjan hahmoista on Dorian Gray.
  • Like Dorian Gray, kappale vuodelta 2013 Luxury Toysin levyllä Music is liquid[2]
  • Dorian Gray, kappale vuodelta 2023 Krypta -yhtyeen levyllä Outo laakso[3]

Lisäksi kirjasta on tehty useita dramatisointeja. Intertekstuaalisuutta ilmenee myös muissa teoksissa, esimerkiksi elokuvassa Herrasmiesliiga, jossa Stuart Townsend esittää Dorian Graytä sekä James Bluntin laulussa "Tears and Rain".

Suomenkieliset käännökset

Kirja on suomennettu neljään eri otteeseen: Helmi Setälä vuonna 1906, Aulis Nopsanen vuonna 1947, Kai Kaila vuonna 1963 ja Jaana Kapari-Jatta 2009.

Lähteet

  1. http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_mo_wilde.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Luxury Toys » 2013 – Music Is Liquid www.luxurytoys.org. Arkistoitu 16.9.2017. Viitattu 16.9.2017.
  3. Krypta » 2023 – Outo laakso www.kryptayhtye.net. Arkistoitu 17.9.2023. Viitattu 17.9.2023.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dorian Grayn muotokuva.
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
The Picture of Dorian Gray (englanniksi)
  • Replica of the 1890 Edition & Critical Edition, University of Victoria
  • The Picture of Dorian Gray (13-lukuinen versio) Gutenbergissä (englanniksi)
  • The Picture of Dorian Gray (20-lukuinen versio) Gutenbergissä (englanniksi)
  • Äänikirjana LibriVoxissa (englanniksi)

Elokuvasovitukset

  • Vuodelta 1945
  • TV-elokuva vuodelta 1973
  • Vuodelta 1976
  • Vuodelta 2004
  • Vuodelta 2009

Näytelmäsovitus

  • Tukkateatterin esittämä näytelmäversio