Emil Kostov
Emil Kostov | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. marraskuuta 1974 (ikä 49) Varna |
Kansalaisuus | ![]() |
Kyokushin-ottelija | |
Lempinimi | Iron Fist[1] |
Aktiivisena | 1987–2005 |
Pituus | 174 cm[1] |
Paino | 80–83 kg[1] |
Painoluokka | keskisarja |
Kätisyys | oikea |
Seura(t) | Ichi Geki Varna |
Vyöarvo | 5. dan |
[ Muokkaa Wikidatassa ] ![]() | |
Infobox OK |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten kyokushin | |||
MM-kilpailut | |||
![]() | Osaka 2001 | -80 kg | |
EM-kilpailut | |||
![]() | Zaragoza 1998 | -80 kg | |
![]() | Porto 2000 | -80 kg | |
![]() | Varna 2002 | -80 kg | |
![]() | Kiova 1999 | -80 kg | |
Venäjän Open | |||
![]() | Jekaterinburg 2001 | -80 kg | |
![]() | Moskova 2002 | -80 kg | |
Balkan Cup | |||
![]() | Varna 1995 | -80 kg | |
![]() | Constanta 1996 |
Emil Kostov (s. 27. marraskuuta 1974 Varna[2]) on bulgarialainen karateka, valmentaja ja ottelutuomari. Hän on voittanut Kyokushinin maailmanmestaruuden ja on kolminkertainen Euroopan-mestari.
Myös hänen tyttärensä Zornitsa Kostova ja poikansa Bogomil Kostov ovat karatekoita.[3]
Kyokushin
Kostov alkoi harjoittelemaan karatea 1985 ollessaan 8–9-vuotias. Tuolloin hänen ohjaajana oli Konstantin Bozhilov.[2] Hän suoritti 1. danin mustan vyön 1995 Bulgariassa, jolloin Kostovin vyökoetta oli valvomassa Howard Collins.[2] Myöhemmin 1998 hän suoritti 2. danin, jolloin vyökoetta oli valvomassa Makoto Nakamura.[2] Seuraavan vyöarvon 3. danin Kostov suoritti Romaniassa, jossa vyökoetta valvoi IKO-liiton johtaja Shokei Matsui.[2]
Kilpaura
Kostov otteli ensimmäisen kerran nuorten tasolla 1987, jolloin hän voitti oman sarjansa.[2]
Kostov kilpaili 1990-luvun puolessavälissä pienissä kansainvälisissä turnauksissa, joista hän voitti Balkan Cupin kahdesti 1995 ja 1996.[2]
Euroopan mestaruus (1998)
Kostov saavutti uransa ensimmäisen Euroopan mestaruuden keskisarjassa kesäkuussa 1998, kun hän voitti loppuottelussa Florescu Tiberiun.[4]
Kostov eteni toisen kerran peräkkäin EM-kisojen loppuotteluun 1999, mutta hävisi tällä kertaa mestaruuden Vadim Jakovenkolle.[4]
Toinen ja kolmas Euroopan mestaruus ja ensimmäinen maailmanmestaruus (2000–2002)
Hän saavutti uransa toisen Euroopan mestaruuden Portugalissa toukokuussa 2000, kun hän voitti loppuottelussa Semen Haranin.[4] Hänet palkittiin turnauksessa myös parhaasta ottelutekniikasta.[2] Kostov sijoittui vielä viidenneksi avoimensarjan EM-kisoissa, Puolassa.[5]
Helmikuussa 2001 Kostov voitti Venäjän Openissa keskisarjan mestaruuden, kun hän voitti loppuottelussa Rasoul Mohammadin.[6] Kesäkuussa Kostov voitti ensimmäisenä bulgarialaisena maailmanmestaruuden voitettuaan keskisarjan loppuottelussa Hiroyuki Kidachin.[7] Syyskuussa Kostov sijoittui kahdeksanneksi All American Openissa.[8]
Helmikuussa 2002 Kostov saavutti toisen kerran Venäjän Openin keskisarjan mestaruuden voitettuaan tällä kertaa loppuottelussa Artur Unezhevin.[6] Kostov voitti vielä uransa kolmannen keskisarjan Euroopan mestaruuden kotikisoissaan, kun hän voitti maamiehensä Plamen Jeliazkovin.[4] Hänet palkittiin turnauksessa parhaasta taisteluhengestä.[2]
Kostov oli mukana World Openissa 2003, jossa hän sijoittui 16 parhaan joukkoon.[1]
Kostov oli toisen kerran mukana painoluokallisissa MM-kisoissa 2005, jossa hän sijoittui tällä kertaa neljänneksi hävittyään keskisarjan pronssiottelussa Hiroyuki Kidachille.[7]
Kilpauran jälkeen
Kostov on sittemmin kilpauran jälkeen toiminut ottelutuomarina. Hän oli mukana Puolan EM-kilpailuissa 2021, jossa hän muun muassa tuomitsi raskaansarjan loppuottelun.[9]
Lähteet
- ↑ a b c d Shihan Emil Kostov super-kyokushin.blogspot.com Viitattu 12.12.2019 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Бойци (Arkistoitu – Internet Archive) iko-bulgaria.org Viitattu 19.10.2022
- ↑ BNT 1 televisiokanavan haastattelu, Interview: Shihan Emil Kostov, Zornitsa Kostova and Bogomil Kostov - All American Open - 2017 Viitattu 12.12.2019
- ↑ a b c d IKO European Championships kyokushinresults.com Viitattu 12.12.2019 (englanniksi)
- ↑ European Openweight Championships – IKO kyokushinresults.com Viitattu 12.12.2019 (englanniksi)
- ↑ a b Russian Open kyokushinresults.com Viitattu 12.12.2019 (englanniksi)
- ↑ a b World Weight Category Championships - IKO kyokushinresults.com Viitattu 12.12.2019 (englanniksi)
- ↑ All American Open - IKO kyokushinresults.com Viitattu 12.12.2019 (englanniksi)
- ↑ Алехандро Наварро - Алексей Федосеев. Финал Чемпионата Европы 2021 (90 кг) superkarate.ru 15.11.2021 Viitattu 2.1.2022 (venäjäksi)
1980-luku: 1982:![]() 1985: ![]() 1987: ![]() 1989: ![]() | 1990-luku: 1991:![]() 1993: ![]() 1995: ![]() 1996: ![]() 1997: ![]() 1998: ![]() 1999: ![]() | 2000-vuosikymmen: 2000:![]() 2001: ![]() 2002: ![]() 2003: ![]() 2004: ![]() 2005: ![]() 2006: ![]() 2007: ![]() 2008: ![]() 2009: ![]() | 2010-luku: 2010:![]() 2011: ![]() 2012: ![]() 2013: ![]() 2014: ![]() 2015: ![]() 2016: ![]() 2017: ![]() 2018: ![]() 2019: ![]() | 2020-luku: 2021:![]() 2022: ![]() 2023: ![]() |
1990-luku: 1997:![]() | 2000-vuosikymmen: 2001:![]() 2005: ![]() 2009: ![]() | 2010-luku: 2013:![]() 2017: ![]() |