Ida Maria Saarinen

Ida Maria Saarinen (oik. Ida Maria Karke, 4. elokuuta 1900 Forssa – 17. heinäkuuta 1991 Naantali) oli suomalainen kirjailija, joka kuvasi teoksissaan Forssan tehdastyöläisten elämää 1900-luvun alkupuolella.

Saarinen kävi neljä vuotta kansakoulua ja työskenteli sen jälkeen muun muassa puistotyöntekijänä. Hän julkaisi esikoisteoksensa Nokkosia ja harakankukkia 73-vuotiaana. Saarinen kirjoitti 1970-luvulla useita teoksia jotka pohjautuivat häneen omiin elämänvaiheisiinsa. Saarinen kirjoitti myös lapsuusmuistoistaan Uusi Nainen -lehden lastenpalstalle otsikolla Taava-muori muistelee.

Saarinen oli Naantalin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1954–1957. Hän kuului SKDL:n ryhmään. Hän jäi pois kesken kauden, koska "kyllästyi ihmisten riitoihin".^[1]

Teoksia

Nokkosia ja harakankukkia, romaani. Otava 1973
Orvon osa: kertomuksia vuosisadanvaihteen tehtaalaisten elämästä. Otava 1974
Hetket ja retket, romaani. Otava 1975
Ihmisen ääni, omaelämäkerta. WSOY 1977
Vorssasta poijaat: kertomuksia ja muisteloita Forssan elämästä ennen vanhaan. WSOY 1980
Olipa kesä kerran, kertomus vankileiriltä, romaani (postuumi). Naantalin Työväenyhdistyksen Säätiö 2017

Lähteet

Haku. Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
Ida Maria Saarinen (Arkistoitu – Internet Archive) Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat-tietokanta. Viitattu 26.2.2014.