Indrenius

Indrenius on suomalainen pappissuku, jonka yksi sukuhaara aateloitiin ja korotettiin Suomen suuriruhtinaskunnassa vapaaherrallisen säätyyn.[1] Suku tunnetaan Kokemäensaaren (ruots. Inderö) säteritilalta Porista 1600-luvulta. Suvun kahden haaran äiti on porilainen kauppiaanrouva Agneta Tomasdotter. Sekä hänen ensimmäisen että toisen puolison jälkeläiset ovat käyttäneet sukunimeä Indrenius ja toimineet kirkkoherroina useissa Suomen pitäjissä. Myös porilaisen porvarin Henrik Tomassonin (k. 1707) kolme ylioppilaspoikaa käyttivät nimeä Indrenius[2].

Aatelissuku

Viipurin läänin kuvernööri Bernhard Indrenius aateloitiin vuonna 1854 ja introdusoitiin Suomen Ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 223.[3][1] Hänet korotettiin vapaaherraksi vuonna 1871 ja introdusoitiin 1872 vapaaherrallisena sukuna numero 51.[1] Suvun mieslinjan sammuessa sukuun adoptoitiin Bernhard Indreniuksen tyttären puolison, puolalaisen kontra-amiraalin Hieronim Maximilian Zalewskin lapset vuonna 1914. Tämä sukuhaara tunnetaan nykyään nimellä Indrenius-Zalewski.[1]

Suvun jäseniä

  • Karl Marsvin († 1656), vänrikki, Ulvilan Kyläsaaren säterin omistaja, Agneta Tomasdotterin ensimmäinen puoliso[4]
  • Anders Indrenius (1656–1704) Ruoveden kirkkoherra, Porin triviaalikoulun rehtori, Karl Marsvinin poika[4]
  • Karl Indrenius (1701–1756), Sahalahden kirkkoherra, Anders Indreniuksen poika[5]
  • Natanael Indrén (1740–1805), Turun kaupunginsihteeri, varapormestari, Karl Indreniuksen poika[6]
  • Simon Andersson († 1694), porilainen porvari, Agneta Tomasdotterin toinen puoliso[7]
  • Abraham Indrenius vanhempi (1711–1770), Keuruun kirkkoherra
  • Erik Indrenius († 1717), Messukylän kirkkoherra, Simon Anderssonin poika[7]
  • Isak Indreen (1712–1771), Valkealan kirkkoherra, Erik Indreniuksen poika[8]
  • Abraham Indrenius nuorempi (1736–1796), Keuruun kirkkoherra
  • Emanuel Indrenius (1753–1816), Haminan rovastikunnan lääninrovasti, Isak Indreenin poika[9]
  • vapaaherra Bernhard Indrenius (1812–1884), senaattori, Suomen asiain komitean jäsen, Viipurin läänin kuvernööri, Emanuel Indreniuksen poika[10][11]
  • vapaaherra Johannes Indrenius (1859–1919), kontra-amiraali, Bernhard Indreniuksen poika[11]
  • vapaaherra Bernhard Anton Harald Indrenius (1865–1920), tullihallituksen ylijohtaja, Bernhard Indreniuksen poika[11]
  • August Emanuel Indrenius (1866–1932), asianajaja, pankinjohtaja ja toinen asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen perustajista, Emanuel Indreniuksen pojanpoika
  • vapaaherratar Kyllikki Kaarina Indrenius-Zalewski, omaa sukua Kyllikki Forssell, (s. 1925–2019), suomalainen näyttelijä
  • Christina Indrenius-Zalewski (s. 1938), suomalainen näyttelijä

Aakkostettuna

Lähteet

  1. ↑ a b c d Indrenius-Zalewski. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  2. ↑ kl. 1703 Matias Indrenius Matthias Henrici, Satacundensis 4723 Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  3. ↑ Indrenius. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  4. ↑ a b Kotivuori, Yrjö: sl. 1679 Anders Indrenius Andreas Caroli, Satacundensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  5. ↑ 1721 Karl Indrenius 5304 Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  6. ↑ kl. 1758 Natanael Indrén 8051 Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  7. ↑ a b 1685/86 Erik Indrenius Ericus Simonis, Satacundensis 3290 Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  8. ↑ kl. 1734 Isak Indreen 6090 Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  9. ↑ 20.3.1771 Emanuel Indrenius 8964 Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  10. ↑ Raimo Savolainen: Indrenius, Bernhard (1812–1884) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. ↑ a b c Indrenius, Bernhard Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.