Jakob Benzelius

Jakob Benzelius

Uppsalan arkkipiispa
1744-1747
Edeltäjä	Erik Benzelius nuorempi
Seuraaja	Henric Benzelius
Göteborgin hiippakunnan piispa
1731-1744
Edeltäjä	Erik Benzelius nuorempi
Seuraaja	Georg Wallin nuorempi
Henkilötiedot
Syntynyt	25. helmikuuta 1683 Uppsala, Ruotsi
Kuollut	19. kesäkuuta 1747 (64 vuotta) Tukholma, Ruotsi
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Jakob Benzelius (1683–1747^[1]) oli Uppsalan arkkipiispa vuosina 1744–1747. Hän toimi vuodesta 1718 teologian professorina Lundin yliopistossa, vuodesta 1731 Göteborgin piispana ja vuodesta 1744 Upsalan arkkipiispana. Hattupuolueen jäsenenä ja oikeaoppisuuden puolustajana tunnettu Benzelius oli 1720-luvun vaikutusvaltaisin henkilö Ruotsin valtiollisessa ja kirkollisessa elämässä.^[2] Hänen jumaluusopin väitöskirjansa Epitome repetitionis theologiae levisi laajalti valtakunnassa ja Suomenkin kouluissa se oli oppikirjana useiden vuosien ajan.^[3] Hänen toinen teoksensa Repetitio theologica (1735) oli tarkoitettu ylioppilaille ja papeille.^[1]

Benzeliuksen isä oli Erik Benzelius vanhempi ja hänen veljensä Erik Benzelius nuorempi^[1]. Hänen lapsensa aateloitiin nimellä Benzelstierna.

Lähteet

Tietosanakirja. Ensimmäinen osa. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909.

Viitteet

↑ ^a ^b ^c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1163
↑ Tietosanakirja, palsta 963
↑ Tietosanakirja, palsta 964

Edeltäjä:
Erik Benzelius nuorempi

Uppsalan arkkipiispa
1744–1747

Seuraaja:
Henrik Benzelius

n k m Uppsalan arkkipiispat

Katoliset arkkipiispat	Stephanus (1164–1185) Johannes (1185–1187) Petrus (1187–1197) Olavus Lambatunga (1198–1206) Valerius (1207–1219) Olavus Basatömer (1224–1234) Jarlerius (1236–1255) Laurentius (1257–1267) Fulco Johannis (1274–1277) Jacobus Israelis (1278–1281) Magnus Boethii (1285–1289) Johannes (1290–1291) Nicolaus Allonis (1295–1305) Nicolaus Katilli (1308–1314) Olavus Beronis (1315–1332) Petrus Philippi (1332–1341) Hemmingus Nicolai (1342–1351) Petrus Thyrgilli (1351–1366) Birgerus Gergorii (1367–1383) Henricus Karoli (1383–1408) Johannes Gerechini (1408–1422) Johannes Haquini (1422–1432) Olavus Laurentii (1432–1438) Nicolaus Ragvaldi (1438–1448) Jöns Pentinpoika Oxenstierna (1448–1467) Jakob Ulfsson (1469–1515) Gustav Trolle (1515–1521) Johannes Magnus (1523–1544) Olaus Magnus (1544–1557)

Luterilaiset arkkipiispat	Laurentius Petri (1531–1573) Laurentius Petri Gothus (1574–1579) Andreas Laurentii Björnram (1583–1591) Abraham Angermannus (1594–1599) Nicolaus Olai Bothniensis (1599–1600) Olaus Martini (1601–1609) Petrus Kenicius (1609–1636) Laurentius Paulinus Gothus (1637–1646) Johannes Canuti Lenaeus (1647–1669) Laurentius Stigzelius (1670–1676) Johannes Baazius dy (1677–1681) Olaus Swebilius (1681–1700) Erik Benzelius vanhempi (1700–1709) Haquin Spegel (1711–1714) Matthias Steuchius (1714–1730) Johannes Steuchius (1730–1742) Erik Benzelius nuorempi (1742–1743) Jakob Benzelius (1744–1747) Henrik Benzelius (1747–1758) Samuel Troilius (1758–1764) Magnus Beronius (1764–1775) Karl Fredrik Mennander (1775–1786) Uno von Troil (1786–1803) Jacob Axelsson Lindblom (1805–1819) Carl von Rosenstein (1819–1836) Johan Olof Wallin (1837–1839) Carl Fredrik af Wingård (1839–1851) Hans Olof Holmström (1852–1855) Henrik Reuterdahl (1856–1870) Anton Niklas Sundberg (1870–1900) Johan August Ekman (1900–1913) Nathan Söderblom (1914–1931) Erling Eidem (1931–1950) Yngve Brilioth (1950–1958) Gunnar Hultgren (1958–1967) Ruben Josefson (1967–1972) Olof Sundby (1972–1983) Bertil Werkström (1983–1993) Gunnar Weman (1993–1997) K. G. Hammar (1997–2006) Anders Wejryd (2006–2014) Antje Jackelén (2014–2022) Martin Modéus (2022–)