Kantatie 40

Kantatie 40
Turun kehätie
Kantatie 40 on merkitty karttaan nuolella.
Maa	Suomi
Tieluokka	kantatie
Omistaja	Suomen valtio
Tienpitäjä	Väylävirasto
Pituus	34 km
Alkupiste	Naantali
Reitti	Raisio Turku Lieto
Päätepiste	Piikkiö (34 km)
Infobox OK

Kantatie 40 (myös Turun kehätie^[1]) on Naantalista Raision kautta Turun ydinkaupunkialueen pohjoispuolitse Kaarinan Piikkiöön kulkeva kantatie. Tien pituus on 34 kilometriä, ja se on lähes koko matkaltaan osa E18-tietä. Suikkilantien eli Turun satamayhteyden valmistumisen myötä E18 on viitoitettu Turun ja Naantalin satamiin vain Turun kehätien kautta. ^lähde?

Turun kehätie kuuluu EU:n TEN-T Skandinavia–Välimeri -ydinverkkokäytävään. Turun kehätie liittää Turun ja Naantalin TEN-T-satamat ja toisen Suomen TEN-T-lentoasemista, Turun lentoaseman, ydinverkkokäytävään. Lisäksi Turun kehätie yhdistää Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtateiden 8, 9, 10 ja 1 välistä liikennettä. Tieyhteys on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun ja Naantalin satamien ja Pietarin välillä. Yhteysväliä on viime vuosina kehitetty Helsingin ja Vaalimaan välillä. Turun kehätien osuudella on viime vuosien aikana toteutettu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä mutta tiejakso on silti Naantalin ja Raision välillä sekä Raision keskustan kohdalla palvelutasoltaan Suomen muita E18 TEN-T -tieyhteyksiä alempi. Turun kehätien valtatien 1 ja Naantalin välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin. Turun kaupunkiseudulla kehätiellä on valtakunnallisen tehtävänsä lisäksi suuri merkitys seudullisesti yhdistäessään Turun ja ympäristökuntien alueita toisiinsa.^[2][3]

Kehätie on teknisiltä ominaisuuksiltaan ja ympäristöltään vaihteleva. Naantalin ja Raisionkaaren liittymän välillä kehätie on tasoliittymin tai eritasoliittymin varustettu 2-kaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on pääosin 60–80 km/h. Nesteen eritasoliittymän kohdalla E18 pääsuunta on alisteinen seututielle 185 (Naantalin pikatie), josta aiheutuu toimivuusongelma. Raision keskustan kohdalla väylä muuttuu 2+2-kaistaiseksi ja se kulkee taajamamerkeillä varustetun alueen sisäpuolella. Kyseisellä kohdalla tien nopeusrajoitus on 50 km/h ja liittymät on varustettu liikennevaloilla aina valtatien 8 ramppiliittymiin saakka. Valtateiden 8 ja 1 välillä (Raision eritasoliittymä-Kirismäen eritasoliittymä) kehätie on keskialueella varustettu 2+2-kaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h ja liittymät ovat eritasoliittymiä.^[4]

Turun kehätien keskeisimmät liikenteelliset ongelmat kohdistuvat sen liittymiin. Valo-ohjatuissa liittymissä toimivuus ruuhka-aikoina on äärirajoilla ja mm. kuljetukset sekä muu päätien liikenne joutuu toistuvasti pysähtymään. Huonoin toimivuus kohdistuu satamayhteyksien solmupisteenä olevaan Raision eritasoliittymään (E8 / E18), jonka läpäisee noin 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sujuvuuden lisäksi liittymissä on turvallisuuspuutteita. Liikenteen edelleen kasvaessa ongelmat laajenevat merkittävästi ja tie ruuhkautuu yhä enemmän liittymien sekä kaksikaistaisten osuuksien osalta estäen sujuvaa ja turvallista liikennettä sekä haitaten erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksia. ^lähde?

Merkittäviä parantamistarpeita on välillä Vanto–Raisionkaari, Raision keskustassa ja Raision eritasoliittymässä sekä välillä Kausela-Kirismäki. Lisäksi puutteita on rinnakkaiskatuverkossa ja liikenteen ohjausjärjestelmissä. ^lähde?

Reitti

Ohikulkutie kulkee seuraavien kuntien ja Turun kaupunginosien kautta (lueteltu lännestä itään):

• Naantali
• Raisio
• Turku
  • Runosmäki
  • Lentokenttä
  • Oriketo

• Kaarina
• Lieto
• Kaarina (uudelleen)

Historia

Turun ohikulkutien ensimmäinen osa Raision ja Auranlaakson välillä valmistui kaksikaistaisena vuonna 1960 ja Auranlaakson ja Piikkiön välinen osuus vuonna 1963. Tietä jatkettiin Raisiosta Naantaliin vuonna 1989^[5]. Lisäksi osuutta Raisio–Auranlaakso ryhdyttiin laajentamaan kaksiajorataiseksi. Raision keskustan ja Kuninkojan välinen osuus valmistui vuonna 1993, loput vuonna 1995^[6]. Auranlaakson ja Piikkiön välinen osuus laajennettiin kaksiajorataiseksi marraskuun 2022 lopulla.^[7]

Tiehankkeita

Eurooppatiehen E18 kuuluva Turun kehätie on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä. Tiestä on tarkoitus kehittää kokonaisuudessaan korkeatasoinen yhteys Naantalista ja Turusta Helsingin kautta Vaalimaalle. Väylävirasto on laatinut kaksiosaisen tien parantamissuunnitelman, missä Kauselan ja Kirismäen välillä tie parannetaan kaksiajorataiseksi, tasoliittymät poistetaan ja rakennetaan 3 uutta eritasoliittymää. Hankkeen ensimmäinen osa valmistui syyskuussa 2021 ja toinen vaihe joulukuussa 2022.^[8][9]

TEN-T -tieverkko halutaan kehittää yhtenäiseksi liikenneverkoksi. Suomi on sitoutunut toteuttamaan TEN-T -ydinverkkoon kuuluvat väylät EU:n vaatimaan laatutasoon vuoteen 2030 mennessä. Turun kehätie on tällä hetkellä palvelutasoltaan muuta Suomen E18 TEN-T -tieyhteyttä alempi. Tietä kehitetään korkeatasoiseksi yhteydeksi Naantalista ja Turusta Helsingin kautta Vaalimaalle. Turun kehätietä parannetaan kolmessa eri osahankkeessa. Naantali–Raisio-välillä (Arkistoitu – Internet Archive) on laadittu vuosina 2015–2017 yleissuunnitelmaa ja ympäristövaikutusten arviointia (YVA), Raision keskustan kohdasta (Arkistoitu – Internet Archive) on laadittu aluevaraussuunnitelma vuonna 2014 ja Kausela–Kirismäki-välillä (Arkistoitu – Internet Archive) käynnistettiin tiesuunnitelman laadinta vuonna 2016. ^lähde? Kausela–Kirismäki-välin ensimmäinen vaihe aloitettiin vuoden 2019 keväällä ja saatiin valmiiksi syyskuussa 2021. Toinen vaihe aloitettiin vuoden 2020 alkupuolella, ja se valmistui puoli vuotta etuajassa Joulukuussa 2022.^[9] Hankkeet tulevat maksamaan yhteensä noin 98 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe maksoi 39 miljoonaa euroa, ja toisen vaiheen kustannusarvio on noin 60 miljoonaa euroa. Hankkeessa tie muutettiin nelikaistaseksi, tasoliittymät poistettiin ja uusia eritasoliittymiä rakennettiin.^[10]

Tuulissuon eritasoliittymä

Tiehallinto ja Liedon kunta ovat aloittivat huhtikuussa 2007 Tuulissuon eritasoliittymän rakentamisen sekä muut tiejärjestelyt Palomäen ja Tuulissuon kohdalla Liedossa. Rakennustyöt valmistuivat syksyllä 2008. Hankkeen kustannusarvio oli noin 8,6 miljoonaa euroa.^[11]

Kausela-Kirismäki parannustyöt

Kauselan ja Kirismäen välisen osuuden muuttamista nelikaistaiseksi esitettiin suuriin liikennemääriin vedoten. Väylävirasto laati 2-vaiheisen suunnitelman tieosuuden parantamisesta nelikaistaiseksi tieksi, jolla ei ole lainkaan tasoliittymiä. Ensimmäisessä vaiheessa tie parannettiin nelikaistaiseksi Pukkilan ja Kirismäen välillä, ja Kirismäen eritasoliittymää parannettiin. Toisessa vaiheessa tie parannettiin nelikaistaiseksi Kauselan ja Pukkilan välisellä tieosuudella. Tieosuudella tehtiin myös toisen vaiheen yhteydessä muita parannustoimenpiteitä. Toinen vaihe valmistui vuoden 2022 joulukuussa ollen puoli vuotta etuajassa aikataulustaan.^[10][9]

Lähteet

• Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio
• Grönroos, Matti: Kantatie 40 Piikkiö–Naantali, Turun ohikulkutie, 33 km mattigronroos.fi.
• Turun Seudun Karttapalvelu 19.12.2007. Turun kaupungin kiinteistölaitos. Viitattu 14.1.2008.
• E18 Turun kehätie, Kehittämisselvitys, syyskuu 2014
• www.ely-keskus.fi, E18 Turun kehätien parantaminen (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kantatie 40 Wikimedia Commonsissa

Liittymät Piikkiöstä Naantaliin

	Nro	Km	Nimi	Tie	Viitoitus
	Kantatie (1+1), Ohikulkutie
				Helsingintie	Helsinki; alkaa
				Makarlantie	Piikkiö
				Rantarata
				Hepojoentie	Piikkiö, Hepojoki
				Jättänväljäntie
				Hadvalantie
			Kirismäen eritasoliittymä		Helsinki, Salo Turku
	Kantatie (1+1), Ohikulkutie
				Yhdystie	Littoinen
			Kaarinan ja Liedon kunnanraja
				Suopohjantie	Suopohja
				Välitie Alisippaantie	Palomäki
			Tuulissuon eritasoliittymä	Loukinaistentie Uimarannantie	Tuulissuo
				Mursketie	Avanti
			Liedon ja Kaarinan kunnanraja
	Kantatie (2+2), Turun ohitustie
			Ravattulan eritasoliittymä	Hämeentie	Hämeenlinna, Lieto Turku
				Aurajoki
			Kaarinan ja Turun kunnanraja
	Kantatie (2+2), Turun kehätie
			Topinojan eritasoliittymä	Pitkäsaarenkuja	Topinoja
			Orikedon eritasoliittymä	Vanha Tampereentie	Oriketo, Aura
				Turku–Toijala-rata
			Rydönsilta	Rupankatu Urushaara	Urusvuori, Kärsämäki
			Kärsämäen eritasoliittymä	Tampereen valtatie	Tampere Turku
	Kantatie (2+2), Turun kehätie
			Runosmäen eritasoliittymä	Vahdontie	Runosmäki, Leilikallio
			Turun ja Raision kunnanraja
			Kuninkojan eritasoliittymä	Kuninkojantie Kuninkojantie	Kuninkoja, Teräsrautela, Rusko, Vahto
			Allastien eritasoliittymä	Allastie Kuloistentie	Kuloinen, Kauppakeskus
			Haunisten eritasoliittymä	Haunistentie	Kauppakeskus, Hauninen
				Raisionjoki
			Mahittulan liittymä	Mahittulantie	Mahittula
			Raision eritasoliittymä, itäinen ramppiliittymä	Raumantie	Pori, Rauma
			Raision eritasoliittymä, läntinen ramppiliittymä	Voudinkatu Rauman valtatie	Turku
	Kantatie (2+2), Nesteentie
				Raisiontie	Liikekeskus, Turku
				Soliniuksenkuja Martinkatu	Tasala Martinkatu
				Juhaninkuja	Koulukeskus
				Alhaistentie	Alhaistentie
				Raisionkaari Konsantie	Raisionkaari, Raisio Yhtymä Ihala
	Kantatie (1+1), Nesteentie
				Ystävyydenkatu
				Kaislatie Krookilantie	Krookila
				Telakkatie	Pernon telakka, Perno
				Raisionlahti
				Nesteentie	Neste, Viheriäinen
				Kaanaantie	Kaanaa
			Raisionlahden eritasoliittymä	Raisionlahdentie	kääntyy
	Kantatie (1+1), Raisionlahdentie
			Raision ja Naantalin kunnanraja
	Kantatie (1+1), Armonlaaksontie
			Vanton eritasoliittymä	Vantontie Vantontie	Satama, Masku, Lietsala
	Kantatie (1+1), Armonlaaksontie
			Luolalan liittymä	Ruonan yhdystie Linkkikatu	Karvetti Luolala
			Naantalin eritasoliittymä (Suuntaisliittymä Piikkiön suuntaan)	Järveläntie	Satama, Naantali
				Naantalin rata
				Rymättyläntie Satamatie Uolevi Raaden katu	Rymättylä; päättyy