Kari Cavén
Kari Tapio Cavén (s. 13. maaliskuuta 1954 Savonlinna)[1] on suomalainen kuvanveistäjä. Hän edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 1995.[2]
Cavén aloitti taidemaalarina, mutta siirtyi pian tekemään veistoksia kierrätetystä puu- metalli- ja muovimateriaalista. Cavénin teoksille on usein ominaista leikkimielinen kekseliäisyys. Cavénin työt ovat usein paitsi maalauksia myös reliefejä tai veistoksia. Myös teosten humoristisilla nimillä on usein tärkeä merkitys.[2]
Kari Cavén opiskeli maalausta Vapaassa taidekoulussa vuosina 1976–1977, sen jälkeen Taideteollisessa korkeakoulussa ja lopuksi Taideakatemian koulussa 1978–1982. Cavénin ensimmäinen yksityisnäyttely oli Kuopion taidemuseossa 1983. Cavén on asunut Lallukan taiteilijakodissa.
Palkinnot ja tunnustukset
- Vuoden nuori taiteilija -stipendinsaaja 1985
- Ars Fennica -ehdokkuus 1992
- Pro Finlandia, 2014[3]
- Suomen Taideyhdistyksen tunnustuspalkinto, 2018[4]
- Taiteilijaeläke, 2019 alkaen[5]
Julkisia teoksia
- Kokapell (1993), Wanåsin veistospuisto, Ruotsi
- Konstväg (1998), Lögde-joki, Bjurholm, Ruotsi
- Waterfall (2001), messinkihanat ja kaakeli, Malmö Ruotsi
- Skogsdunge (2002), lipputangot, Umedalenin patsaspuisto
- Mottagning (2004), lipputangot, Saab Arenan edessä Linköpingissä
- Kraft uttryk, Linköpingin yliopisto
- Eetu 2004, Tampereen kaupunki
- Lyhyt Saari eli Short island (1997), Meilahti/Pikku-Huopalahti
- Ihmeellinen luonto (2006), Kuukkelin päiväkoti, Oulu
- Naughty ducks/Tuhmat Ankat (2007), puu, takorauta ja muovisäiliöt, Svenska kulturfonden, Helsinki
- Luokkaretki 2008, Umedalienin patsaspuisto.
- Koeputkiaikuinen, Helsingin yliopisto
- Idag i morgen. alltid, Beiarn, Norja[6]
Kuvia julkisista teoksista
-
Idag, imorgen, alltid 1992, Beiarn, Norja. -
Cow Chapel, Wanåsin veistospuisto. -
Lyhyt saari 1997 Pikku-Huopalahti Helsinki. -
Skogsdunge 2002, Umedalenin patsaspuisto. -
Eetu 2004, Pappila Tampere. -
Luokkaretki 2008, Umedalienin patsaspuisto. -
Kuu 2017, Iisalmi. -
Tuoli-installaatio 2019, Kuhmo. -
"Selfie" 2018, Uusi lastensairaala, Helsinki (takaseinällä).
Lähteet
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 83–84. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b ”Cavén, Kari”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
- ↑ Pro Finlandia -mitali kymmenelle taiteilijalle TS.fi. 3.12.2014. Viitattu 3.12.2014.
- ↑ https://suomentaideyhdistys.fi/awards-grants/awards/tunnustuspalkinto/ (Arkistoitu – Internet Archive) Tunnustuspalkinto
- ↑ Taiteilijaeläkkeitä jaettiin eniten visuaalisille aloille taike.fi. 15.3.2019. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.3.2019.
- ↑ Cavénin CV[vanhentunut linkki] Viitattu 25.9.2009.
Aiheesta muualla
- Kari Cavén Kansallisgallerian kokoelmissa
| ||||||||||||||||||||||
