Kenoran piiri : Asutuskeskukset, Lähteet, Aiheesta muualla Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Kenoran piiri

Kenoran piiri (engl. Kenora District) on yksi kanadalaisen Ontarion provinssin peruspiireistä. Sen asukasluku on 64 419 ja pinta-ala 407 192,56 neliökilometriä. Piiri on muodostettu vuonna 1907 Rainyjoen piirin osista. Maantieteellisesti Kenoran piiri on provinssin suurin, käsittäen noin 38 prosenttia koko provinssin pinta-alasta, ja ollen pinta-alaltaan suurempi kuin Paraguay tai lähes yhtä suuri kuin Kalifornia. Piirin keskuspaikka on Kenoran kaupunki. Piirin pohjoisosaa kutsutaan toisinaan Patrician osuudeksi, joka lisättiin piiriin sen tullessa osaksi Ontarion provinssia vuonna 1912.

Ilmastollisesti alue on Hudsoninlahden ja Jamesinlahden kylmien ilmamassojen ja epävakaan sään armoilla. Maaperästä suurin osa muodostuu taigasta, joka on suurimman osan vuodesta roudassa.

Suurin osa piirin väestöstä on keskittynyt alueen eteläosaan jossa maanviljely on mahdollista. Pääviljeylskasvina on ohra. Pohjoisosissa kaivostoiminta on laajamittaista, ja alueella sijaitsee muun muassa maailman suurimpiin kuuluvat ja pitoisuuksiltaan rikkaimmat uraaniesiintymät. Alue on maailmanlaajuisesti myös eräs merkittävimmistä nikkelin tuottaja-alueista. Aivan pohjoisimmissa osissa muutamia kaivoskyliä lukuun ottamatta pääelinkeinot ovat alkuperäiskansojen harjoittama metsästys ja kalastus.

Liikenteellisesti alueen pohjoisosa on hankalassa, sillä tieverkko kattaa vain alueen eteläosan. Pohjoisilla alueilla liikenne ja huolto hoidetaan pääsääntöisesti lentokonein ja talvella talviteitä pitkin. Rautatieyhteydet koko alueella rajoittuvat käytännössä itä-länsisuuntaisiin pääratoihin, jotka halkovat alueen eteläisintä osaa.

Kenoran piirissä sijaitsee myös Stugeon Laken kaldera, joka on yksi maailman jäljellä olevista neoarkeeisen kauden kalderoista. Sen iäksi on arvioitu 2,7 miljardia vuotta.^[1]