Kenttä ja kasarmi

Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat
n k m

Kenttä ja kasarmi on Pentti Haanpään kirjoittama novellikokoelma vuodelta 1928. Novellit sijoittuvat 1920-luvun Suomen armeijaan, jota ne kuvaavat realistisesti ja kyynisen humoristisesti. Kirja aiheutti aikanaan valtavaa kohua jakaen ihmiset sen puoltajiksi ja vastustajiksi. Haanpää suoritti asevelvollisuutensa 1925–1926 Sakkolassa Kiviniemen kasarmilla ja hän kirjoitti novellikokoelmansa kokemustensa pohjalta. ^[1]

Haanpään alkuperäinen kustantaja WSOY vaati käsikirjoituksen siistimistä ennen julkaisua. WSOY:n edellytti novellin Sotilasjunassa poistamista kokonaan sekä novellin Vähän päiviä keskikohdan poistamista. Kustantaja piti kuvauksia karkean realistisina ja arvioi, ettei niitä voida puolustaa taiteellisilla syillä. Haanpää oli haluton tekstin siloitteluun – ”kuvasta ei saa sen kauniimpaa kuin malli on” –, ja uudeksi kustantajaksi löytyi sosiaalidemokraattinen Kansanvalta.^[2]

Haanpää oli jo ennen kirjan julkaisua varautunut syntyvään kohuun. Kirjeessään Erkki Valalle 4.3.1928 hän sanoo, ettei pelkää iskuja: "Antaa siis rusikan pudota: heikko sortuu ja voimakas ärtyy. Ja ellei voimaa osoittaudu olevan: no niin, minä vaikenen ja ryömin piiloon kirjallisuuden vainiolta."

Silloiset isänmaalliset piirit loukkaantuivat syvästi kirjan sisällöstä, ja Haanpää oli "kustannuskiellossa" 1930–1935. Tämän aikana useat eri kustantamot hylkäsivät muun muassa Haanpään kirjoittaman Noitaympyrä-teoksen (kirjoitettu 1931, julk. 1956).

Kritiikki

Kentän ja kasarmin tuoreet arviot olivat vaihtelevia.

Iltalehdessä 1.11.1928 Hugo Jalkanen arvioi teoksen osoittavan kypsää ymmärrystä ja ennakkoluulottoman kertojan kykyä käydä käsiksi ajan polttaviin ilmiöihin.

Olavi Paavolainen arvioi Kentän ja kasarmin Tulenkantajat-lehden näytenumerossa 1928. Hänen arvionsa oli varsin tyly: ”Kenttää ja kasarmia ei ole kirjoittanut kirjailija Pentti Haanpää, vaan sotamies Haanpää, Pentti, siviiliammatiltaan tukkijätkä.” Paavolainen piti kirjaa tendenssikirjana eikä taideteoksena. Hänen mukaansa kirja oli ”kömpelö erehdys” ja ”skandaali”. Haanpään sananvapauden Paavolainen kuittasi: ”Tietysti – taiteilijalla on vapautensa, mutta, se huomattakoon, vain suurella taiteilijalla.”^[2]

Helsingin Sanomissa 20.6.1928 Lauri Viljanen piti Kenttää ja kasarmia välityönä ja korosti Haanpään näkemyksen armeijasta olevan kehittymätön ja yksipuolinen. "Se hätäisyys ja tilapäisyys, jolla Haanpää ilmeisestikin on koetellut kykyään uudessa aihepiirissä, käy selvimmin ilmi kirjan taiteellisesta puolesta. Psykologinen ahtaus, joka toistaiseksi vaivaa Haanpään naturalistista käsitystä, on tämmöisessä välityössä kostautunut hänelle pahasti." Samankaltaisen arvion esitti Rafael Koskimies Uudessa Suomessa. Tosin myöskään Viljanen ja Koskimies eivät kiistäneet silloisen varusmiespalveluksen epäkohtia.^[2]

Kokoelman novellit

• Saksan jääkäri
• Joulu kasarmissa
• Maaseutugarnisonin päävartiossa
• Talvinen sotaretki
• Kostoa
• Sotilaallisen komeasti
• Sotavanhus
• Sairautta
• Herra luutnantti ja hänen lähettinsä
• Kertomus jänis-vainajasta
• Sotilasjunassa
• Vähän päiviä

Kirjallisuuslähteet

• Kenttä ja kasarmi. Vuoden 1928 painos, Kansanvalta
• Kenttä ja kasarmi. Vuoden 1989 painos, Otava ISBN 951-1-10820-4
• Pentti Haanpää Kirjeet: toim. Esko Viirret ja Vesa Karonen, Otava 2005

Lähteet

Kirjallisuutta

• Sinnemäki, Anssi: Sota Kentästä ja kasarmista. Helsinki: Paasilinna, 2014. ISBN 978-952-299-035-8.

Aiheesta muualla

• Lauri Viljasen arvio vuodelta 1928 Helsingin Sanomissa
• Olavi Paavolainen : Kirja josta puhutaan, Tulenkantajat, 30.11.1928, nro 0, s. 35, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• V. A. Koskenniemi : Pentti Haanpää sotilaselämämme kuvaajana, Uusi Aura, 17.10.1928, nro 285, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot