Kvanttigravitaatio

Kvanttigravitaatio eli kvanttipainovoima on teoria, jossa painovoima ja kvanttimekaniikka yhdistetään. Esimerkiksi nämä yhdistävä, ajan pois jättävä Wheeler–DeWitt-yhtälö, joka on funktionaalinen differentiaaliyhtälö, on kovin kiistelty. Siksi sanotaan, että toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt tällaista teoriaa kehittämään. Monet uskovat sellaisen teorian selittävän kaikki luonnon ilmiöt. Albert Einstein yritti pitkään yhdistää kvanttiteoriaa ja suhteellisuusteoriaa, joka kuvaa painovoimankin.[1] Monet muut luonnon voimat on onnistuttu yhdistämään erilaisilla teorioilla.

Jos kvanttigravitaatio muistuttaa tavallista kvanttikenttäteoriaa, gravitaation välittäjähiukkasena toimii gravitoni-niminen hiukkanen, jonka lepomassa on 0 ja spin 2. Myöskään gravitonin olemassaoloa ei ole voitu todistaa kokeellisesti.

Tunnetuimpia yritelmiä gravitaation kvanttiteorian luomiseksi lienevät erilaiset säieteoriat. Nämä teoriat ovat yhä varmentamatta eivätkä ole läheskään täydellisiä. Suuri määrä fyysikoita tutkii painovoimaa. Fyysikko Lee Smolin on luonut näiden kanssa kilpailevan silmukkakvanttipainovoimateorian, josta myös kiistellään.

Katso myös

  • Rinnakkaismaailmankaikkeus

Lähteet

  1. Dennis overbye: Before the big bang there was...what? Way Back Machine. 22.5.2001. New York Times. Arkistoitu 24.11.2010. Viitattu 11.12.2022. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Smolin, Lee: Kvanttipainovoima. Suomentanut Risto Varteva. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26895-X.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kvanttigravitaatio.
  • Scholarpedia: Quantum gravity (englanniksi)
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.