Nils Torvalds

Nils Torvalds
Torvalds vuonna 2023.
Torvalds vuonna 2023.
Henkilötiedot
Koko nimi Nils Ole Hilmer Torvalds
Syntynyt7. elokuuta 1945 (ikä 78)
Tammisaari
Poliitikko
Puolue RKP (2006–)
Entiset puolueet SKP (1969[1]–1982[1])
Asema Europarlamentaarikko (2012–)
Kotipaikka Helsinki
Lapset 5[2], mukaanlukien Linus Torvalds
Vanhemmat Ole Torvalds
Märta von Wendt
Aiheesta muualla
nilstorvalds.fi
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Nils Ole Hilmer Torvalds[3] (s. 7. elokuuta 1945 Tammisaari) on suomenruotsalainen toimittaja ja poliitikko. Heinäkuusta 2012 hän on ollut Euroopan parlamentin jäsen. Vuosina 2008–2011 Torvalds oli RKP:n varapuheenjohtaja.[4][5] Hän oli myös RKP:n presidenttiehdokas vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa Torvalds valittiin kolmannelle kaudelleen Europarlamenttiin 46 473 äänellä.[6]

Torvalds teki pitkän uran Yleisradion toimittajana vuodesta 1982 vuoteen 2008, jolloin jäi eläkkeelle. Hän oli muun muassa Yleisradion kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Washingtonissa.

Ura

Torvalds oli 1960- ja 1970-luvuilla aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa. Hän liittyi Suomen Kommunistiseen Puolueeseen vuonna 1969 ja erosi siitä 1982 [1]. Hän oli mukana valtaamassa Vanhaa ylioppilastaloa 25. marraskuuta 1968 ja teki taloustieteen lopputyönsä Moskovassa.[7]

Hän toimi muun muassa SKP:n vähemmistön eli niin sanottujen taistolaisten ruotsinkielisen lehden, NKP:ltä taloudellista tukea saaneen, Arbetartidningen Enhetin päätoimittajana vuoteen 1980 asti [1] ja oli myös vasemmistolaisen Folktidningen Ny Tidin avustajana. Torvalds oli Toimittajaliiton jäsen. lähde?

Vuonna 1982 Torvalds aloitti työt Svenska Ylessä.[8] Vuosina 1982–1987 hän toimi Yle Aktuelltin ulkomaantoimittajana ja vuosina 1987–1990 Ylen ruotsinkielisten radiouutisten toimituspäällikkönä ja 1990–1994 uutispäällikkönä.[9] Vuosina 1991–1995 Torvalds toimi Venäjän asioiden reportterina. Vuosina 1995–1999 hän oli Moskovan ja vuosina 2000–2004 Washingtonin kirjeenvaihtaja.[9] Hän toimitti muun muassa New Yorkin World Trade Centerin terrori-iskujen yhteydessä erikoisjutun terrorismista.

Europarlamentaarikko

Torvalds oli RKP:n ehdokkaana vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa. Hän sai 14 044 ääntä ja jäi varasijalle.[10] Heinäkuussa 2012 Torvalds nousi varasijalta europarlamenttiin RKP:n puheenjohtajaksi valitun Carl Haglundin tilalle.[11][12] Vuoden 2014 eurovaaleissa Torvalds valittiin jatkokaudelle 29 355 äänellä.[13] Europarlamentissa Torvalds on toiminut ALDE-ryhmässä, ja valittiin tammikuussa 2017 ryhmän varapuheenjohtajaksi.[14]

Kaudella 2019–2024 Torvalds on budjettivaliokunnan (BUDG) jäsen, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan (ENVI) jäsen sekä Valtuuskunta EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnan (D-RU) jäsen. Tämän lisäksi hän on Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) varajäsen ja Suhteista Yhdysvaltoihin vastaavan valtuuskunnan (D-US) varajäsen.[15]

Hän on ollut myös muun muassa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) jäsen, rahanpesu-, veronkierto- ja veronpesuvaliokunnan (PANA) jäsen sekä kalatalousvaliokunnan (PECH) ja talous- ja raha-asiavaliokunnan (ECON) varajäsen.[16][17]

Torvalds palkittiin vuoden 2018 Tiedonjyvä-palkinnolla ansioistaan Suomen metsien hiilinielun vaikutusten selvittämisessä.[18]

Presidenttiehdokkuus

Nils Torvalds oli RKP:n presidenttiehdokas vuoden 2018 presidentinvaaleissa ja kannatti Naton jäsenyyttä.[19] RKP:n puoluekokous valitsi hänet presidenttiehdokkaaksi 11. kesäkuuta, 2017.[20] Vaalissa Torvalds sai 44 776 ääntä eli 1,5 prosenttia äänistä, ja sijoittui viimeiseksi. [21]

Yksityiselämä

Nils Torvaldsin isä oli päätoimittaja ja kirjailija Ole Torvalds. Hänen äidinisänsä oli kirjailija Ernst von Wendt. Nils Torvalds puhuu sujuvasti ruotsia, suomea, englantia, saksaa ja venäjää. Lisäksi hän ymmärtää hollantia, tanskaa ja norjaa. Nils Torvaldsilla on viisi lasta, joista yksi on tietotekniikka-asiantuntija Linus Torvalds.[22][23][24]

Kunnianosoituksia

Lähteet

  1. ↑ a b c d Nils Torvalds: "Nuorena olisi voinut seurata jyrkkää ajatuksenkulkua" Kauppalehti. Viitattu 11.10.2017.
  2. ↑ Minusta - Nils Torvalds nilstorvalds.fi. Viitattu 6.5.2024.
  3. ↑ RKP:n Nils Torvalds tienasi presidenttiehdokkaista eniten 01.11.2018. Savvon Sanomat. Viitattu 13.7.2018.
  4. ↑ Sfp valde orförande och viceordförande, energipolitiska ställningstagandet remitterades (Internet Archive) 10.6.2007. RKP. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 23.6.2014. (ruotsiksi)
  5. ↑ Tämä putki ei katkea: Jo 32 vuotta hallituksessa! iltasanomat.fi. 16.6.2011. Sanoma News. Arkistoitu 5.7.2012. Viitattu 5.7.2012.
  6. ↑ Vaalikone Yle. Viitattu 30.5.2019
  7. ↑ RKP:n presidenttiehdokas Torvalds vitsaili menneisyydestään vasemmistoradikaalina: ”Rikollinen palaa rikospaikalle” iltalehti.fi. Viitattu 21.10.2017.
  8. ↑ HS 24.11.2008 lähde tarkemmin?
  9. ↑ a b Tietoa minusta nilstorvalds.fi. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 23.6.2014. Om mig torvalds.relief.fi. Arkistoitu 3.8.2017. Viitattu 3.8.2017.
  10. ↑ Europarlamenttivaalit 7.6.2009: Valitut ehdokkaat Vaalit.fi. 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 23.6.2014.
  11. ↑ Carl Haglund valittiin Rkp:n uudeksi puheenjohtajaksi Helsingin Sanomat. 10.6.2012. Viitattu 10.6.2012.
  12. ↑ Sundqvist, Vesa: Nils Torvalds nimitettiin europarlamenttiin yle.fi. 5.7.2012. Yle Uutiset. Viitattu 5.7.2012.
  13. ↑ Europarlamenttivaalit 2014: Valitut ehdokkaat, koko maa Vaalit.fi. 30.5.2014 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 23.6.2014.
  14. ↑ Nils Torvalds europarl.europa.eu. Viitattu 23.6.2014.
  15. ↑ Yhdeksäs vaalikausi | Nils TORVALDS | Parlamentin jäsenet | Euroopan parlamentti www.europarl.europa.eu. Viitattu 22.11.2022.
  16. ↑ 7. vaalikausi | Nils TORVALDS | Parlamentin jäsenet | Euroopan parlamentti www.europarl.europa.eu. Viitattu 22.11.2022.
  17. ↑ Kahdeksas vaalikausi | Nils TORVALDS | Parlamentin jäsenet | Euroopan parlamentti www.europarl.europa.eu. Viitattu 22.11.2022.
  18. ↑ Mustonen, Riitta: Suomen metsien puolustaja sai Tiedonjyvä-palkinnon Metsä. 28.1.2019. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 2.2.2019.
  19. ↑ RKP:n Torvalds: Suomen liityttävä Natoon yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 31.10.2017.
  20. ↑ RKP:n presidenttiehdokkaaksi valittiin europarlamentaarikko Nils Torvalds Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 11.6.2017.
  21. ↑ Vaalit.fi − Presidentinvaali 2018, 1. vaali: Ehdokkaiden äänet
  22. ↑ Yksi presidenttiehdokkaista kielitaidossa ylitse muiden - IS: tulee toimeen viidellä kielellä Verkkouutiset. Viitattu 6.8.2017.
  23. ↑ Torvalds, Linus ja Diamond, David, Just for Fun – The Story of an Accidential Revolutionary, sivut 67-68, 2001, Texere, London
  24. ↑ Minusta - Nils Torvalds nilstorvalds.fi. Viitattu 6.5.2024.
  25. ↑ 06.12.2021 Itsenäisyyspäivä – Självständighetsdagen 06.12.2021 Ritarikunnat. 1.12.2021. Viitattu 26.3.2024.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nils Torvalds Wikimedia Commonsissa
  • Nils Torvaldsin verkkosivut
  • Nils Torvalds Euroopan parlamentti.
  • n
  • k
  • m
Suomen europarlamentaarikot
  • n
  • k
  • m
EPP
ALDE
S&D
G-EFA
EFD
  • n
  • k
  • m
EPP
ALDE
S&D
ECR
G-EFA
GUE/NGL
  • n
  • k
  • m
EPP
Renew
G-EFA
S&D
ID & ECR
GUE/NGL
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Ranska
  • BnF data
  • Suomi (KANTO)
  • Alankomaat
  • Puola
Henkilöt
  • Ritva
  • Elonet
  • Uppslagsverket Finland