Suomen polkupyöräpataljoona 2

II polkupyöräpataljoona Polkupyöräpataljoona 2
Toiminnassa	20. huhtikuuta 1921 – 16. toukokuuta 1936
Valtio	Suomi
Puolustushaarat	Maavoimat
Aselajit	Jalkaväki
Koko	pataljoona
Tukikohta	Raivola 1921–1928 Valkjärvi 1928–1936
Marssi	Richard Faltinin Vanha häämarssi
Vuosipäivät	Joutselän taistelun päivä 11. maaliskuuta
Infobox OK

Polkupyöräpataljoona 2 oli Suomen armeijan joukko-osasto, joka perustettiin 20. huhtikuuta 1921 Käkisalmen läänin rykmentin II pataljoonasta rykmentin lakkauttamisen yhteydessä. Pataljoonan nimenä oli aluksi II polkupyöräpataljoona, mutta jo 18. elokuuta 1921 vahvistettiin Sotaministeriön käskyllä pataljoonan nimeksi Polkupyöräpataljoona 2.^[1]

Perustaminen

II polkupyöräpataljoona perustettiin 20. huhtikuuta 1921 nimenmuutoksella Käkisalmen läänin rykmentin II pataljoonasta. Pataljoonaan kuului esikunta ja kolme kiväärikomppaniaa, joista ensimmäiset kaksi oli sijoitettu Jalkalan garnisonialueelle ja 3. komppania oli majoitettu Lintulan luostariin. Pataljoonan majoitustilat olivat kehnot ja esimerkiksi 3. komppanian joulujuhla vietettiin ullakolla, jonne pääsi ainoastaan tikapuita pitkin.^[2]

Raivolassa

Kesäkuussa 1921 pataljoona siirtyi Raivolaan. Sotaministeriö antoi 18. elokuuta käskyn joukko-osaston nimenvaihdosta polkupyöräpataljoona 2:ksi. Pataljoona vastaanotti kesän aikana koulutuskäyttöön sata polkupyörää. Pataljoonaan perustettiin maaliskuussa 1923 4. komppania ja kesällä pataljoona vastaanotti lippunsa. Vuoden 1924 alussa pataljoonaan perustettiin korpraali- ja aliupseerikoulu ja se sai 675 polkupyörää eli koko vahvuudelleen. Samana vuonna pataljoonan kolmen linjan kiväärit vaihdettiin karabiineihin.^[2]

1. kesäkuuta 1927 siirrettiin Viipurista 4. erillinen konekiväärikomppania pataljoonan konekiväärikomppaniaksi. Siirtoa oli suunniteltu jo puolitoista vuotta aiemmin, mutta sitä ei oltu toteutettu majoitusvaikeuksien vuoksi. Vuonna 1928 pataljoonan kunniamarssiksi vahvistettiin professori Faltinin Vanha Häämarssi ja vuosipäiväksi Joutselän taistelun päivä 11. maaliskuuta.^[2]

Valkjärvellä

Pataljoona siirrettiin lokakuussa 1928 Valkjärvelle uusiin kasarmeihin.^[2] Pataljoonan viestiosasto, josta oli muodostettu viestikomppania, vastaanotti ensimmäiset alokkaansa kesäkuussa 1929. Pataljoonaan perustettiin kranaatinheittäjäosasto vuoden 1933 lopulla. Siihen kuului perustettaessa johtaja luutnantti Gunnar Väinö Svanström, kaksi aliupseeria ja kuusi varusmiestä. Osastosta muodostettiin 1937 tykkikomppania, jonka varustuksena oli vasta vastaanotetut kaksi panssarintorjuntatykkiä. Pataljoonan 4. komppania lakkautettiin 1. maaliskuuta 1934.

Lakkauttaminen

Polkupyöräpataljoona 2 nimettiin uudelleen Jääkäripataljoona 2:ksi 16. toukokuuta 1936.^[3]

Komentajat

• jääkärikapteeni Väinö Armas Kallio 20. huhtikuuta 1921 – 21. toukokuuta 1921 (komentajan viransijainen)
• jääkärieverstiluutnantti Aarne Silvio Heikinheimo 21. toukokuuta 1921 – 22. syyskuuta 1924 (Tasavallan Presidentin sotilaskäsky N:o 21/27. huhtikuuta 1921)
• jääkärieverstiluutnantti Wiljo Einar Tuompo 22. syyskuuta 1924 – 26. elokuuta 1926
• jääkärikapteeni Armas Arthur Kemppi 9. lokakuuta 1924 – 2. syyskuuta 1927 (komentajan viransijainen)
• jääkärieverstiluutnantti Frans Uno Fagernäs 2. syyskuuta 1927 – 18. syyskuuta 1929
• jääkärikapteeni Juho Komonen 18. syyskuuta 1929 – 8. tammikuuta 1930 (komentajan viransijainen)
• everstiluutnantti Aksel Fredrik Airo 8. tammikuuta 1930 – 24. syyskuuta 1931
• jääkärieverstiluutnantti Paavo Johannes Palkén (myöh. Paalu) 24. syyskuuta 1931 – 16. elokuuta 1933
• jääkärieverstiluutnantti Einari Valter Veijo 16. elokuuta 1933 – 8. tammikuuta 1936
• jääkärieverstiluutnantti Johannes ”Jussi” Sihvo 8. tammikuuta 1936 – (10. maaliskuuta 1938)

Lähteet

• Suominen Pertti (toim): Jääkäripataljoona 2 - Uudenmaan Jääkäripataljoona 1921-1971. Valkeakoski: Uudenmaan Jääkäripataljoona ja Uudenmaan Jääkäripataljoonan Kilta, 1971.
• Uudenmaan Jääkäripataljoonan historiikki. Jalkaväen vuosikirja, 1965, V. vsk. Mikkeli: Jalkaväen säätiö.

Viitteet