Synodaaliväitöskirja

Osa artikkelisarjaa
Suomen evankelis-luterilaisen
kirkon hallinto
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaakuna
  • Vuoden 1686 kirkkolaki (1686)
  • Konventikkeliplakaatti (1726)
  • Kirkkolaki
  • Kirkkojärjestys
  • Piispainkokouksen työjärjestys
  • Kirkon säädöskokoelma
Kirkkohallitus
  • Kirkkohallituksen kansliapäällikkö
  • Kirkkohallituksen täysistunto
  • Kirkkohallituksen virastokollegio
  • Kirkkohallituksen yleiskirje

Neuvottelukunnat


Valiokunnat

  • Käsikirjavaliokunta
  • Perustevaliokunta
  • Lakivaliokunta
  • Hallintovaliokunta
  • Talousvaliokunta
  • Tulevaisuusvaliokunta
  • Yleisvaliokunta
  • Kansliavaliokunta
  • Toimitusvaliokunta

Piispainkokous
Hiippakuntien piispat

Esittelijät

  • Piispainkokouksen istunto
  • Piispainkokouksen pääsihteeri
  • Piispainkokouksen teologinen sihteeri
  • Kirkon ulkoasiain johtaja
Vaalit
Työmuodot
  • n
  • k
  • m

Synodaaliväitöskirja on Suomessa vuoden 1869 kirkkolain 440 §:n edellyttämä, jostakin teologisesta aineesta laadittu "lyhykäinen kirjoitelma", jonka perusteella keskustellaan virallisessa hiippakunnan pappeinkokouksessa. Synodaaliväitöskirjan tekijä valitaan edellisessä pappeinkokouksessa.[1] Synodaali- eli pappeinkokouksien yhteydessä alettiin vuonna 1628 järjestää teologisia väitöksiä, ja ne laadittiin ja käsiteltiin akateemisten väitösten tavoin latinaksi. Latinan käyttö päättyi vuonna 1842.[2]

Lähteet

  1. Synodaaliväitöskirja, Tietosanakirja. Osa 9. Palsta 761. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917.
  2. Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa, s. 108 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021 ISBN 978-951-858-429-5 (pdf)
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.